Suomalainen setlementtityö sai sijansa Lapissa vuonna 1923, jolloin Rovalan Setlementti ry:n toiminta käynnistyi Rovaniemellä. Perustajana toimi Suomen Setlementtiliitto, silloin nimeltään Teollisuusseutujen Evankelioimisseura. Pastori Aaro Tolsan tultua Rovaniemelle alkukesästä 1923 varsinainen setlementti-toiminta käynnistyi metsätyömiestyön ja samana syksynä Rovaniemen kansalaisopistotoiminnan osalta. Näiden lisäksi edelleen aktiivisessa toiminnassa olevista työmuodoista Palosalmen metsätyömieskoti, nyk. Palosalmi-koti, perustettiin 1940-luvun lopulla ja nykyisen Rovala-Opiston toiminta käynnistyi kansankorkeakoulutoimintana 1951. Yhteiskunnallisesti voimakasta muutoksen aikaa oli 1960- ja 1970-luvut ja se näkyi myös setlementtityössä, mm. metsätyömiestyön merkitys väheni yleisestikin. Vuoden 1981 alussa rakennettiin Pohjolankatu 42:n kerrostalo ikäihmisiä varten ja edelleen 1992 ikäihmisille Jokkakallion asumispalvelukeskus ja siihen laajennusosa Arvola vuonna 2002. Viimeisimpänä vanhustyön kohteena valmistui loppuvuonna 2012 Jokkakallion asumispalvelukeskuksen 2. vaihe. Mielenterveystyön haasteisiin Rovala vastasi perustamalla Jokkatuvan vuonna 1998 ja nuorten päihdetyön haasteisiin vastattiin perustamalla vuonna 2000 Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Romppu.
Kansalaisopistojen arvoperusta on ilmaistu vapaan sivistystyön lainsäädännössä näin: ” Opistot järjestävät elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.”
Rovala-Opistossa lukuvuosi on melkein kokonaan jo ohi ja henkilökuntakin suurimmaksi osaksi vapaajaksoilla ja lomilla. Vapaan sivistystyön linjojen ja ammatillisten koulutusten opiskelijat ovat joko valmistuneet tai sitten ovat kesälomilla ja kesätöissä ennen kuin jatkavat uuden lukuvuoden opiskeluja. Kuitenkin yksi laaja opiskelijaryhmä on vasta nyt lopettelemassa opiskeluaan ja on jäämässä kesätauolle. Kyseessä on maahanmuuttajaopiskelijat. Monikulttuurista työtä on opistossa tehty reilun parinkymmenen vuoden ajan. Kun opistolle Rovalaan astuu sisään, sen kuulee ja näkee - jos ei ihan ensimmäisellä niin ainakin toisella silmäyksellä. Kielten sorina on moninainen ja edustettuina ovat kymmenet eri maat, etniset taustat ja kielet. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa opetetaan suurimmaksi osaksi suomen kieltä ja kulttuuria, mutta myös muita tärkeitä aineita ja asioita, joita tarvitaan suomalaisessa yhteiskunnassa selviytymiseen kuten esim. aivan tavallisia arjen taitoja. Myös henkilökuntaan kuuluu alun perin muusta kuin suomalaisesta taustasta kotoisin olevia henkilöitä.
Rovalan Setlementti ry:n 89. toimintavuosi on alkanut vilkkaasti sekä opetus- että sosiaalialan eri yksiköissä. Opiskelijoita on sekä kansalaisopistossa että kansanopistossa ennätysmäärin. Vanhustyön ja muun sosiaalialan yksiköissä toiminnat ovat kehittyneet alkuvuoden aikana myönteisesti. Itse olen päässyt työskentelemään Rovalan setlementin hyväksi 16 vuotta ja alkanut vuosi 2012 on osaltani 17 työskentelyvuosi ja kaikista työntäyteisin. Saimme maaliskuussa Suomen Punaisen Ristin myöntämän Ennakkoluuloton edelläkävijä -palkinnon. On erinomaista, että arvomme näkyvät työssämme niin, että yhteistyötahot sen huomaavat. Tästä on hyvä jatkaa.
Kansalaisopistot ovat vapaan sivistystyön laajin oppilaitosmuoto edelleenkin, kun verrataan lukumäärää, alueellista kattavuutta ja opiskelijamääriä. Opistojen yli satavuotinen historia on keskeinen osa maamme kansansivistyksen ja aikuiskoulutuksen historiaa. 1990 –luvun alkupuolella nykyisin Valkeakoski-opiston johtavana rehtorina toimiva Juha Sihvonen kysyi, vieläkö kansalaisopistoja tarvitaan ja mikä on niiden rooli aikuiskasvatuksen ja –koulutuksen kentässä. Kysyttiin myös, onko vapaat sivistystyöt jo tehty. Juha Sihvonen vastasi silloin ja on edelleen sitä mieltä, että opistoja tarvitaan yhä.
Juuri nyt täällä napapiirin tuntumassa näyttää maailma kauniilta huurteisten puiden ja kohtuullisen korkeiden ja vielä niin valkoisten lumikinosten keskellä. Pakkaset paukkuvat ja jossain päin on nähty niitä taivaan tulia, revonlieskoja, revontulia, aurora borealiksia (rakkaan lapsen nimet ovat monet), joita ihan maailmaltakin tänne asti tullaan ihailemaan, kunhan niitä vain sitten aina oikeassa paikassa ja hetkessä näkyisi! Hiihtokelitkin ovat kuulemma täällä hyvät, siis ylipäätään ihan vuosittain, jos siis hiihtää tai harrastaa muita lumeen liittyviä urheilulajeja. Hiihtomatkaajia jää aina jokunen Rovaniemellekin, vaikka monet suihkaavat ohi sinne, missä varsinainen Lappi on. Nyt tosin on tainnut viimeksi paremminkin ralli vetää puoleensa sekä sitä ennen joulupukki, napapiirin kestosuosikki, joka saa Rovaniemen kadut täyttymään turisteista ja monikielisestä puheesta lähes ympäri vuoden.