Hyvät rovaniemeläiset!

15 elokuu 2012

Kansalaisopistojen arvoperusta on ilmaistu vapaan sivistystyön lainsäädännössä näin: ” Opistot järjestävät elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.”

Vapaan sivistystyön oppilaitoksista juuri kansalaisopistot pystyvät monipuolisella koulutuksellaan ja pitkäjänteisellä toiminnallaan vastaamaan lain määrittämään tehtävään parhaiten. Tällä tarkoitan mm. sitä, että opisto on jokaisen kuntalaisen saavutettavissa, kun opistoverkosto ulottuu jokaiseen kuntaan. Kansalaisopistossa voi opiskella jokainen aina vauvasta vaariin saakka vuosikymmenien ajan. Opistojen opinto-ohjelmat rakentuvat pitkälti kuntalaisten toiveiden ja esitysten pohjalta, ja vastaavat joustavasti ja nopeasti toiminta-alueensa ihmisten opiskelu- ja harrastustarpeisiin.

Kansalaisopisto edistää opiskelijoiden tiedollista, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa ja erilaisia arkielämää hyödyntäviä käytännöllisiä ja tarpeellisia tietoja ja taitoja. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että opistojen työ terveyden edistämiseksi tuottaa tulosta koko yhteisön sekä yksilön tasolla. Yhdessä opiskeleminen ja harrastaminen muiden samasta aiheesta kiinnostuneiden kanssa pitää mielen virkeänä ja antaa voimia arjessa jaksamiseen.

Myös kuntien näkökulmasta kansalaisopistotoiminta on merkittävää, sillä tutkimusten mukaan opiston ja kunnan yhteisellä aktiivisella toiminnalla voidaan vaikuttaa kunnan sosiaali- ja terveysmenoihin. Vireä ja toiminnaltaan monipuolinen kansalaisopisto kuvaa myös myönteistä imagoa kunnasta. Kun kansalaisopisto on vielä kunnalle edullinen opiskelu-, harrastus ja kulttuuriyhteisö, toivoisi kunnanisien pikkuhiljaa oivaltavan sen todellisen merkityksen niin kunnalle kuin kuntalaisillekin antamalla riittävät resurssit ja käyttämällä opiston mahdollisuuksia nykyistä enemmän.

Rovaniemen kansalaisopistossa tehtiin pienimuotoinen tutkimus opiston vaikuttavuudesta ja tässä muutamia otoksia tarinoista:

* ”Kansalaisopiston arvo ja merkitys on korvaamaton. mistä muualta saisi tällaisia oppimääriä…”

* ”Ryhmä on hyvin rikas sosiaaliselta vuorovaikutukseltaan, jossa erilaiset ja eri-ikäiset ovat yhdessä.”

* ”Liikunta taas on tärkeää, jotta nivelet eivät jumittuisi kokonaan…Toimintaan osallistuminen on lisännyt fyysistä hyvinvointia.”

* ”Olen ollut lähes kolmekymmentä vuotta Rovaniemen kansalaisopiston ystävä; voisi sanoa, että talosta on tullut vuosien varrella toinen olohuoneeni, mikä on vielä korostunut nyt eläkkeellä ollessani.”

Rovaniemen kansalaisopiston (Rovala) 92. toimintavuoden opetusohjelma kuvaa mielestäni hyvin alussa mainittua kansalaisopiston tehtävää ja elinikäisen oppimisen mahdollisuutta. Keskeisinä teemoina ovat ihmisen hyvinvointi, luovuus, kestävä kehitys ja osallisuus. Noin 300:sta eri kurssista uskon jokaiselle kuntalaiselle löytyvän jotakin.

Rovaniemen kansalaisopistossa toivomme, että te, kaupungin keskustassa sekä kylissä asuvat käytätte aktiivisesti opistomme tarjoamia opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia, saatte niistä hyvinvointia ja voimia, koette yhteisöllisyyttä ja rakennatte itsellenne sosiaalista pääomaa. Toivotamme niin entiset kuin uudetkin opiskelijat sydämellisesti tervetulleiksi Rovaniemen kansalaisopistoon vapaan sivistystyön opintoihin.

 

Pirkko Vuoti-Vainikka, rehtori