Hankekelejä ja hankikelejä

20 maaliskuu 2018

Rovala-Opisto on kumppanina ammatillisen koulutuksen hankeverkostoissa, joissa tavoitteena on edistää ja jakaa osaamisperusteisuutta sekä arvioida ja kehittää laatua ja yhteisöllisyyttä osana toimintajärjestelmää. Mukava yhdistelmä eri viitekehyksiä, pohdinkin hankkeita blogissa juuri niiden eri viitekehyksistä.  Tällä Opetushallituksen hankekierroksella paneudutaan laadun, yhteisöllisyyden sekä osaamisperusteisuuden edistämiseen ja jakamiseen.

Mitä osaamisperusteisuus on? Osaamisperusteisuudessa osaaminen on riippumatonta ammattitaidon hankkimistavasta. Osaamisperusteisessa ajattelutavassa opitaan kaikkialla ajasta ja paikasta riippumatta. Osaamisen kriteerit ja ammattitaitovaatimukset tulevat tutkinnon perusteista. Opetustarjonta koostuu alan keskeisestä osaamisesta, jota pohditaan alan työelämän kanssa. Oppimista ei sidota oppilaitokseen, luokkahuoneeseen, oppituntiin tai työpaikalla oppimiseen. Tämä on lähtökohtana osaamisperusteisten oppimisprosessien hallinnassa, etenkin koulutuksen ja opetuksen suunnitteluprosessien sekä opetuksen ja ohjauksen prosessien kehittämisessä. 

Opettaja haastetaan kohtaamaan jokainen opiskelija yksilöllisesti, haastetaan opettajan ohjausosaaminen ja uraohjausosaaminen, puhumattakaan digiohjausosaamisesta. Tämä korostuu erityisesti osaamisperusteisessa ohjauksessa ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman eli HOKS-ohjauksessa tai digitaalisten järjestelmien käyttöön oton myötä tulevassa digiohjauksessa. Tavoitteena on kehittää osaamisperusteisen oppimisprosessin työvälineitä siten, että HOKS toimisi sekä koulutuksen järjestäjän, työelämän että opiskelijoiden ohjaamisen työvälineenä koulutukseen hakeutumisvaiheesta työllistymiseen tai jatko-opintoihin tai muuhun opiskelijan jatkosuunnitelmaan saakka. Tutkinnon suorittamisen prosessien kehittämisessä huomioidaan opiskelijoiden henkilökohtaistaminen, yksilölliset opintopolut ja niihin liittyvän ohjauksen kehittäminen. Opiskelijan yksilöllisen kehittymisen näkeminen ja todistaminen kannustaa aina ammatillisia opettajiamme jatkamaan opiskelijan ammatillisen kasvun tukemista.

Prosesseissa huomioidaan myös erilaisten kohderyhmien tuen tarpeet ja uraohjausosaaminen eli opiskelijan työllistymiseen tai jatko-opintoihin ohjaus. Tuen tarpeet tuovat mukanaan lähes aina huolen yksilöllisestä kehittymisestä ja ammatillisesta kasvusta tai opiskelijan yleisestä toimintakyvystä. Olen nähnyt lukuisia kertoja, kuinka opettajat tarttuvat huoleen ja käynnistävät tehostetun ohjauksen. Opettajat kertovat monesti, kuinka: ”tänään luonani kävi eräs opiskelija keskustelemassa, josta olen ollut jo pitkään huolissani” tai ”en tavoita erästä opiskelijaa, josta olen ollut jo pitkään huolissani. Opiskelut eivät etene. Miten voisin auttaa häntä? Miten voisin tukea häntä? Hän ei ota vastaan tukeani ja tarjoamaani apua?” Katsovat toisiaan ammatillinen opettaja ja erityisopettaja, kenties opinto-ohjaaja, kuraattori ja terveydenhoitajakin. Etsivät yhteistä kieltä ja toimintatapoja. Tarjoavat sitä tukea mitä meillä tarjottavana on. Riittääkö se? Opiskelija poistuu tilanteesta ja ammattilaisten, kenties opiskelijankin, yhteinen huoli jatkuu.

Koulutus tulee jatkuvaan hakuun, startti ajankohdat vaihtelevat ja maaliviivalle saavutaan eri aikaan. Yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja osallisuuden edistämistä tulee korostaa osaamisperusteisellakin aikakaudella. Se mikä siis tulee säilyttää, on sanottu laissa vapaasta sivistystyöstä jo ensimmäisessä pykälässä, jonka mukaisesti omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus korostuvat. Jotta opiskelija ei jää yksin hakeutumisvaiheen jälkeen opintopolun alussa, aikana tai lopussa sekä osaamisen hankkimisen aikana, on kiinnitettävä entistä enemmän huomioita myös yhteisöllisyyden ja ryhmäytymisen tukemiseen. Painopistealueena on yhteisöllisyyden ja opiskeluhyvinvoinnin tukeminen. Yhteisöllisen ja osallistavan työn konkretisointi. Me, vapaan sivistystyön, ammatillisen koulutuksen ja työvoimakoulutuksen yhteisjärjestäjänä tuemme yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä sen internaattipedagogisen ja yhteisöllisyyteen perustuvan toiminnan kautta.

Internaattipedagogiikkaan rakennettu opetus ja ohjaus ja aktiivinen opiskelijakuntatoiminta sisältyy myös tähän yhteisöllisyyden tukemiseen. Opiskelijat osallistuvat yhteisöllisen toimintaympäristön ja kulttuurin kehittämiseen aktiivisesti. Yhteisöllisyyden ja ryhmäytymisen tukemiseksi suunnitellaan, toteutetaan ja kehitetään yhteisöllisiä tapahtumia opiskelijaedustajien innoittamana ja vahvistetaan oppilaitoksen yhteisöllistä toimintaympäristöä –ja kulttuuria osallistamalla ja ryhmäyttämällä monikulttuurisia ja eri koulutuksissa opiskelevia opiskelijoita. Työpaikkaohjaajien yhteisöllisyysosaamista vahvistetaan myös opiston pitkät perinteet omaavalla yhteisöllisyys osaamisella.

Osaamisperusteisuus toteutetaan laadukkaalla toimintajärjestelmällä, laadukkaassa toimintaympäristössä niin oppilaitoksessa kuin työpaikoilla. Arvioidaan laatukulttuurin nykytilaa ja pyritään kohti asetettua tavoitetilaa. Laadun jatkuva arviointi ja kehittäminen painottuvat entisestään hyvin merkittävästi. Toimintajärjestelmää ja laadun hallintaa kehitetään jatkuvan kehittämisen periaatteella. Liukkaita hankekelejä ja hankikelejä kaikille!  

 

Henna2018Henna Poikajärvi
vararehtori, vastaa ammatillisesta koulutuksesta
Rovalan Setlementti ry/Rovala-Opisto