Kansalaisopistot sivistyskunnan voimavarana

12 marraskuu 2019

Pidin alla olevan puheen Kansalaisopistojen liiton Kansalaisopistot sivistyskunnan voimavarana -kiertueen tilaisuudessa 11. marraskuuta 2019. Olen mieltynyt Arto O. Salosen sanoituksiin kansansivistyksestä, elämänlaadusta ja tulevaisuuden tekemisestä. Toivon, että ne innostavat sinuakin.

Rehtori Tarja Konola-Jokinen

tarja.konola-jokinen@rovala.fi

 

Arvoisa juhlaväki! 

Sydämellisesti tervetuloa tähän kansalaisopistoyhdistysten järjestämään ja opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaan Kansalaisopistot sivistyskunnan voimavarana -kiertueen tapahtumaan. Olen Rovaniemen kansalaisopiston rehtori Tarja Konola-Jokinen, on suuri kunnia olla avaamassa tämä Kansalaisopistot sivistyskunnan voimavarana -tapahtuma. 

Kuulemme tänään kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Kaisa Juuson kertomana terveiset ja ajankohtaisia kuulumisia sivistysvaliokunnasta. Lapin opistopiirin puheenjohtaja ja Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsen, rehtori Tarja Hooli Tornion kansalaisopistosta pohtii omassa puheenvuorossaan yhteistyön tekemistä otsikolla Yhteistyötä – onko pakko? Rehtori Riitta Anetjärvi Rovaniemen kaupungin kansalaisopistosta puhuu kansalaisopistosta osallistajana. Puheiden jälkeen nautimme juhlakahvit 120-vuotisen kansalaisopistotoiminnan kunniaksi. 

Tulevaisuuteen tähyäviä Kansalaisopisto sivistyskunnan voimavarana –keskustelutilaisuuksia on järjestetty ympäri Suomea ja tänään vuorossa on Rovaniemi. Kiertueet ovat osa juhlavuotta. Kansalaisopistotoiminta Suomessa täyttää 120 vuotta. Lisäksi juhlimme Kansalaisopistojen liiton 100 vuoden taivalta. Opistotoiminnan alkuajoista Suomi on muuttunut hurjasti. Koko maa elää suurten muutosten ja murroksen aikaa. 

Kansalaisopistojen toiminnan päämääränä ovat taitavat ja onnelliset kansalaiset sekä osaava, tasa-arvoinen ja hyvinvoiva yhteiskunta. Kuinka kaikenikäisten kuntalaisten oppimisesta ja osaamisesta pidetään huolta? Miten kunta ja kansalaisopisto vastaavat näihin tarpeisiin? Miten päivitämme kansalaisopistotoiminnan 2020-luvulle? Näihin kysymyksiin mm. tämä kiertue etsii vastauksia. 

Olin muutama viikko sitten kuuntelemassa Arto O. Salosen luentoa uudistuvan kansansivistyksen ja kohenevan elämänlaadun teemoista. Hän sanoo, että ”sivistys rakentaa hyvää”. 

Mietin tätä puhetta kirjoittaessani, että mitä sivistys on ja miten kunta määritellään. Määritelmän mukaan sivistys on ”kasvatuksen tietä omaksuttu tieto ja henkinen kehittyneisyys, sivistyneisyys”. Kunta taas on ”määräalueen käsittävä itsehallinnollinen yhdyskunta, joka on valtion lainsäädännön alainen ja sen valvonnassa”. Eli vapaasti tulkittuna sivistyskunta on tiedollisesti ja henkisesti kehittynyt itsehallinnollinen yhdyskunta. 

Miten kansalaisopistot voimat toimia ja tukea sivistyskuntia? Voimmeko me olla luovuuden lähteitä ja vapaa-ajan virkistäjiä? Työelämän tukena ja muutoksen mahdollistajina tai ikääntyvien ilona ja eläkeläisten elinvoiman lisääjinä? Kyllä, kaikkea tätä ja enemmänkin. 

Kansalaisopistoilla on tärkeä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä sekä hyvinvoinnin edistämisessä ja eriarvoisuuden vähentämisessä. Kuten aiemmin totesin, kansalaisopistojen toiminnan päämääränä ovat taitavat ja onnelliset kansalaiset sekä osaava, tasa-arvoinen ja hyvinvoiva yhteiskunta. 

Arto O. Salosen mukaan elämänlaadun perimmäiset tekijät ovat

  • elämän ainutlaatuisuuteen havahtuminen
  • arvokkuus ja merkityksellisyys
  • ihmisten välinen luottamus
  • elämään tyytyväisyys ja
  • elämän ilo.

 Kansalaisopistoissa opetettavat aineet tukevat kaikkia näitä elämänlaadun perimmäisiä tekijöitä. Esim. kuvataiteet, musiikki, näyttämötaide, kirjallisuus, tanssi, leikki, kädentaidot ja muut

  • tuottavat havahtumista
  • saattavat toisenlaiseen
  • täydentävät ja uudistavat todellisuuskäsitystä
  • tarjoavat merkityksiä olemassaololle
  • ylevöittävä mieltä ja
  • vahvistavat myötätuntoa.

Arto O. Salonen kirjoittaa, että ”tulevaisuutta voidaan tehdä. Ihmisen täyteen mittaan kohottautuminen ja yhden planeetan rajoihin asettuvat yhteiskunnalliset kestävyyspyrkimykset ovat mahdollisia yhdistää, kun jokapäiväisen elämän painopiste siirtyy runsaisiin ja ehtymättömiin hyvän elämän lähteisiin. Niissä piilee jälkiteollisen, tekoälyistyvän yhteiskunnan vauraus.

Hyvän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää siirtymistä vastakkainasettelusta kohti suurempien kysymysten tekemistä. Kulttuurievoluution myönteisen suunnan varmistamiseksi on oleellista tunnistaa hyvän elämän luovuttamaton perusta kodeissa, työpaikoilla, Suomessa ja planeetallamme.

Luovuttamattomia asioita on kaksi. Elämän edellytysten periksiantamaton vaaliminen ja ihmisarvo pelkästään ihmiseksi syntymisen perusteella. Kun näistä pidetään kiinni, ollaan edistyksen ja sivistyksen jäljillä.

Se, mikä tekee elämästä elämisen arvoista, uhkaa tulla ohitetuksi numeroilla ohjautuvassa yhteiskunnassa. Elämän ainutlaatuisuus, mielekkyys, merkityksellisyys, luottamus, tyytyväisyys ja elämänilo ovat kaikkien ulottuvilla, mutta ne eivät lisäänny yhteiskunnassa, ellei niihin kiinnitetä erityistä huomiota. 

Ratkaisijan rooliin asettumalla on mahdollista voimistaa kokemusta tämän hetken täyteydestä. Oman elämän ja ympäröivän todellisuuden välisten kytkösten tiedostaminen lisää kokemusta omista vaikutusmahdollisuuksista. Yksittäisistä, jokapäiväisistä ratkaisuista kasvaa puroja, jotka muodostavat suuren joen. Se joki muuttaa maailmaa ja antaa ihmisenä olemiselle arvokkaan tarkoituksen.” 

Kansalaisopistoissa on hyvä valmius ottaa kiinni näistä elämän merkityksellisyyden ja edellytysten periksi antamattomuuksien vaalimisesta. Tuntiopettajien myötä käytössämme on poikkeuksellisen laaja asiantuntemus, ja olemme myös verrattain kustannustehokkaita. 

Historia kirjoitetaan myöhemmin, mutta tulevaisuutta tehdään tänään. Millaisen me siitä teemme? 

Lapin alueen kansalaisopistojen puolesta toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi tähän Kansalaisopistot sivistyskunnan voimavarana -tilaisuuteen!