Muutos, uudistuminen ja yhteisöllisyys

26 kesäkuu 2018

Elämme aikaa, jossa uudistuminen tuntuu olevan elinehto. Sote-uudistus, maakunta-uudistus, perusopetuksen uudistus, korkeakoulu-uudistus, ammatillisen koulutuksen uudistus, lukiouudistus, organisaatiouudistukset. Sanotaan että vain muutos on pysyvää ja luottamuksen kautta tulee tilaa uudistumiselle. Uudistumisen polku, hyvinvoinnin ja toisaalta elinvoiman edistäminen joko markkinaehtoisena palveluna tai järjestölähtöisenä toimintana. Hyvinvointityö ja elinvoimatyö liiketoiminnan ja työpaikkojen lisäämiseksi toistensa kilpailijoina vai toisiaan täydentävinä tehtävinä. Elinkeino- ja työllisyysasiat ovat selvästi vahvistuneet osallisuuden ja hyvinvoinnin roolia enemmän. Minua alkoi kiinnostaa, mitä eritoten yhteisöllisyydelle tapahtuu uudistumisen ja muutosten myötä.
Toimintaa ohjaavia perusarvoja järjestölähtöisessä toiminnassa ovat asiakaslähtöisyys, yhteisöllisyys, luottamus ihmiseen, yksilön oikeuksien kunnioittaminen sekä avoimuus. Useampi arvoistamme kartoittaa luottamuspääomaa, samoin yhteisöllisyyspääomaa. Rahalla voi rakentaa organisaatioita, jotka saadaan tiedolla ja osaamisella toimimaan. Pelkästään raha tai tieto ja osaaminen eivät selitä, miten ihmiset käyttäytyvät, tekevät sopimuksia, ratkovat konflikteja ja päättävät tehdä tai olla tekemättä.
Järjestötoimijana toteutamme ja kehitämme yhteiskunnan tarpeista lähteviä hyvinvointipalveluja, edistämme inhimillistä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa, humaanisuutta ja kansainvälistä vuorovaikutusta. Toiminta-ajatuksessa korostuu osallisuus ja hyvinvointi. Olemme tottuneet perinteisesti ajattelemaan, että hyvinvointi-, sosiaali-, terveys ja koulutus –tai sivistyspalvelut eivät ole markkinaehtoisia palveluja taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Nyt niitä pitäisi alkaa myydä taloudellista voittoa tavoittelemalla.
Yhteisöllisyys ei toteudu yhteisöllisyys sanaa viljelemällä, pelkästään yhteisiä tapahtumia tai tiloja rakentamalla, se on enemmän. Uhka yhteisöllisen organisaation uudistumisessa ja muutoksessa on menetetty yhteisöllisyys, luottamuspula, osattomuus, sitoutumattomuus, motivaation ja läheisyyden puuttuminen. Yhteisöllisyys tarkoittaa ihmisten sosiaalisten suhteiden muodostamaa kokonaisuutta, yhteisyyden tunnetta. Yhteisöllisyyden kantavia teemoja ovat juuri luottamus, osallisuus, sitoutuminen, motivaatio ja läheisyys. Yhteisöllisyys, yhteisöt ja yhteisöllinen elämä ovat ihmisen olemassaololle ja toiminnalle välttämättömiä prosesseja ja rakenteita. Miten yhteisöllisyys toteutuu markkinaehtoisessa toiminnassa?
Yhteisöllisyyden vastakohta on ulkopuolisuus. On paljon tuloksia ja tutkittua tietoa ulkopuolisuuden kokemuksesta ja parempiosaisuudesta markkinaehtoisessa ja tietoon tai osaamiseen perustuvissa isoissa organisaatioissa ja yhteiskuntarakenteissa. Yhteisöllinen johtaminen on sitä haastavampaa mitä markkinaehtoisempi ja isompi organisaatio tai yhteiskuntarakenne on. Hyvän johtamisen kantavat teemat ovat samoja kuin yhteisöllisyyden kantavat teemat.
Perinteisten yhteisöjen murtuminen liittyy tekniseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, joka mahdollistaa ja suosii liikkuvuutta. Tapahtuu yksilön elämän irtautumista totunnaisista ajan, paikan ja traditioiden rajaamista puitteista. Arvot erilaistuvat ja yksilöllistyvät. Merkitseekö perinteisten yhteisörakenteiden katoaminen yhteisöllisyyden katoamista ja yksilöllisyyden ylikorostumista? Vai onko kyse siitä, että yhteisöjen muoto muuttuu, mutta yhteisöllisyys säilyy. Onko yhteisöjen uusi muoto hyvinvoinnille ja hyvinvoivalle yksilölle yhtä tehokas kuin aiempi muoto, joka kiistatta on tukenut hyvinvointia.
Luonto on uudistunut, aurinko paistaa ja kesä on täällä taas perinteisenä niin kuin aina ennenkin. Luonto kiistatta tukee ihmisten hyvinvointia!


Henna Poikajärvi, vararehtori
Rovalan Setlementti ry / Rovala-OpistoHenna6