Opiston kotouttamistyö aalloilla jo 30 vuotta – keula kohti uusia aallonharjoja!

13 syyskuu 2018

Rovala-Opiston maahanmuuttajakoulutuksella on pitkät ja jäntevät perinteet. Syyslukukautena vuonna 1988 opistoon rantautuivat ensimmäiset työvoimahallinnon rahoittamat tahtikielikoulutukset. Koulutukset painottuivat vahvasti kieli- ja kulttuuriopintoihin. Ryhmät olivat hyvin heterogeenisia – opiskelijat lukutaidottomista akateemisiin. Kaikilla oli yhteinen tavoite oppia suomen kieltä, omassa tahdissaan. Tästä lähtökohdasta silloinen maahanmuuttajakoulutuksen pursi lähti seikkailemaan kohti valtavaa merta!

Alusta saakka opiskelijat ovat kuvanneet koulutustemme olevan käytännönläheisiä ja opistomme olevan hyvin kodinomainen ja lämmin paikka, johon on helppo tulla. Myös henkilökunnan osaava, inhimillinen ja arvostava kohtaaminen on noussut monessa palautteessa esille. Pedagogisten menetelmien kokeilu ja kehittämistyö sekä 2000-luvun opetussuunnitelmaperusteiden käyttöönotto ovat viitoittaneet tietä kohti kokonaisvaltaisempaa kotoutumiskoulutusta.

Setlementtitausta arvoineen ja ihmisen kohtaaminen tasavertaisena yksilönä on ollut hyvä maaperä kehittää kansainvälistä ja monikulttuurista työtä. Opistolla on ollut merkittävä rooli myös etnisten suhteiden edistämistyössä – kaksisuuntaisen kotoutumisen onnistumiseksi tarvitaan paitsi hyvien vuorovaikutussuhteiden rakentamista ja ylläpitämistä myös jatkuvaa kehittämistä. Parasta tässä kaikessa on ollut se, että vuosi vuodelta vuorovaikutustilanteet ovat lisääntyneet ja arkipäiväistyneet. Olemme lähentyneet toisiamme yhteisönä. Vähitellen me olemme alkaneet olla me, ei vain me ja te. Yhdessä olemme paljon enemmän.

Opiston käytävillä soljuu päivittäin kielten kaunis puro ja kanssakäyminen muiden opiskelijoiden ja koulutusten kanssa on arkipäivää. Nämä kohtaamiset ovat tärkeitä. Jo pieni ystävällinen ele toiselle voi johtaa kohtaamisiksi, jotka jäävät vahvasti mieleen. Vuorovaikutus yleensä muuttaa asenteita toisiamme kohtaan, kun tulemme tutuiksi. Kohtaamiset toimivat voimavarana ja innoittajana uusien kontaktien luomiseen myös myöhemmin kunkin ihmisen elämänpolulla. Setlementti parhaimmillaan juuri toimii siltana ihmiseltä ihmiselle.

30 vuoden aikana ehtii tapahtua paljon asioita.  Vuosien varrella on ollut erilaisia koulutuksia mm. asioimistulkkikoulutuksesta kotiopetukseen. Mainittu kotiopetus rantautui taannoin mallina meille Kanadasta (HOST-hanke) ja saimme toteuttaa sitä pilottina opetuspuolella. Tavoitteena oli luoda ensivaiheen kotoutumiseen uusia toimintamalleja. Opettajat lähtivät uusien tulijoiden koteihin opettamaan arkielämän suomea matkalaukkunsa kanssa. Sillä matkalla oppivat niin opiskelijat kuin opettajatkin paljon toisistansa ja elämästä uudessa ympäristössä. Hanketyötä on tehty mittavasti keskittyen koulutusten ja materiaalin kehittämiseen, uusien menetelmien käyttöönottoon, ohjaamiseen ja eri kohderyhmien koulutusten järjestämiseen. Hanketyyppisesti järjestetty nuorten koulutus on ollut merkittävä osa opiston koulutustarjontaa rakentaen siltaa ja madaltaen kynnystä kohti ammatillista koulutusta. Hankerahoitus on mahdollistanut uusien mallien kokeiluja ja kehittämistä. Hankkeet ovat jääneet elämään ja poikineet myös uusia ideoita. Välillä on käyty ajatusten ja suunnitelmien kanssa uppeluksissa oikein kunnolla, mutta se on tehnyt lopulta hyvää. Se on kasvattanut sisua ja taisteluhenkeä, pelastusliivien ollen tiukasti päällä.

Koulutusten määrä kasvoi merkittävästi 2000-luvun alkuvuosina. Parhaimmillaan opistossa opiskeli noin 170 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Pääpaino koulutuksessa on ollut työvoimakoulutuksena järjestettävässä kotoutumiskoulutuksessa. Meillä on ollut runsaasti erilaisia tasoryhmiä ja erilaisia koulutuspolkuja. Nyttemmin työvoimakoulutuksen rinnalle on noussut myös uusia koulutusmuotoja. Työvoimakoulutuksen kehittämistyö on ollut pitkäkestoista ja monipuolista.

Työelämäyhteistyö ja työllistymisen edistäminen ovat olleet tärkeässä roolissa kaikissa koulutuksissamme. Olemme saaneet olla todistamassa hienoja työllistymistarinoita, jotka ovat voineet saada alkusysäyksen ohjatuistamme työharjoittelujaksoista. Tänä päivänä asioidessani kaupungilla olen erityisen ilahtunut mm. asioimistilanteista, joissa näen konkreettisesti työn tuloksia. ”Työ kantaa ihmistä eteenpäin ja on merkityksellinen jokaiselle ihmiselle” – totesi eräs entinen opiskelijamme, joka lopulta sai vakituisemman paikan palvelualalta. Lappi ja Rovaniemi matkailun trendikohteena antaa uusia mahdollisuuksia monille uusille tulijoille. Kieli- ja kulttuurivarantojen hyödyntäminen matkailun kehittämistyössä antaa etuasemaa kansainvälisessä kilpailussa, kunhan vain saamme ja osaamme ottaa varannot käyttöön.

Laaja yhteistyö on ollut aina luonteva osa jokapäiväistä toimintaamme. Opistolla on vahvat yhteistyösuhteet sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Asiakas edellä –ajatus on ollut tässäkin vuorovaikutuksessa huomionarvoista. Ilman mittavaa ja rakentavaa yhteistyötä emme olisi päässeet niin hyviin tuloksiin kuin olemme päässeet. Olemme kuitenkin koko ajan kantaneet oman vastuumme tärkeästä kotouttamistyöstä. Opisto on ollut mukana lukuisissa viranomaisyhteistyössä tehdyissä kartoituksissa ja infotilaisuuksien järjestämisessä. Olemme olleet mukana mm. laatimassa Opetushallituksen työryhmissä opetussuunnitelmien perusteita, työskennelleet erilaisissa valtakunnallisissa kotoutumisverkoston yhteistyöryhmissä, vaikuttaneet monessa alan ohjausryhmässä ja kehittämisryhmässä asiantuntijoina, olleet rakentamassa Rovaniemen kotoutumisohjelmaa ja maahanmuuttostrategiaa. Olemme tehneet yhteistyötä myös mm. 3. sektorin ja työelämäverkoston kanssa. Olemme oppineet laajalta verkostolta paljon. Verkostotyö on kantanut meitä eteenpäin.

Maahanmuuttajakoulutuksen kentällä on tapahtunut mittavia muutoksia. Jo pitkään opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä keskusteltu aikuisten luku-ja kirjoitustaidon koulutuksen muutos on saatu tämän vuoden aikana käytäntöön. 1.1.2018 lähtien lukutaitokoulutusta järjestetään sekä perusopetuksen alkuvaiheen lukutaitokoulutuksena sekä vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksena. Muutos on merkittävä tuoden tälle koulutusmuodolle virallisen aseman ja sen myötä pysyvän rahoitusmuodon koulutusjärjestelmässämme. Toivomme oppilaitoksena, että tätä seuraisi myös kotoutumiskoulutuksen tarkastelu samanmuotoisesti. Virallinen asema vahvistaa ja kantaa kehittämistyötä pidemmälle. Asema parhaimmillaan jäntevöittäisi ja monipuolistaisi myös kotoutumiskoulutusta tämän ollessa tällä hetkellä valtakunnallisesti melko pirstaloitunutta ja erilaisten muutosten keskellä. Nämä uudistukset voisivat tehostaa koulutuksia ja nostaa koulutusten laatua myös opiskelijalähtöisyyden osalta ennen muuta ohjaustyön näkökulmasta.

Opisto sai syksyllä 2017 mahdollisuuden lähteä viemään omaa osaamista myös Lapin maakuntiin. Järjestämme lukutaitokoulutusta Sallassa ja Sodankylässä uusien kiintiöpakolaisten kuntaan vastaanottamisen myötä. Yhtä nopeasti kuin kilometrejä on kertynyt auton mittaristoon, on opiskelijat menneet eteenpäin ja saaneet pohjaa tulevalle kotoutumiskoulutukselle. Rovala-Opisto on saanut olla luomassa tärkeän pohjatyön koulutuksen osalta uusille kuntalaisille. Tästä on hyvä jatkaa seuraavan kouluttajan omaa työtänsä. Meidän tärkeä pohjatyö valitettavasti päättyy marraskuussa kilpailutuloksen myötä. Opiskelijat ovat aikoneet pitää jokaisesta jäljellä olevasta päivästä tiukasti kiinni ja opettajat kirivät tavoitteita viimeiseen oppituntiin saakka. Tulokset ovat olleet huimia ja opettajien sitkeys kulkea päivittäin pitkän matkan päähän erittäin arvostettavaa.

Maahanmuuttajakoulutuksen tiimi on aina ollut vahva ja toimiva tiimi, jossa keskiössä on ollut opiskelijan ja asiakkaan tarpeet. Työtä on tehty sydänverellä, kelloa katsomatta, toinen toistansa tukien ja inhimillisesti. Yhteisöllisyys on ollut kautta aikain hyvin vahvaa, mikä on kantanut haastavina hetkinä eteenpäin. Niinäkin päivinä, jolloin koko kehittämistyö on tuntunut valuvan hukkaan. Rahoituksen epävarmuus, epätasainen koulutusten määrä, kilpailuun liittyvät uhat ja pettymykset sekä opiskelijamäärien ennakoimattomuus ovat luoneet koulutusmuodosta kaikkea muuta kuin harmonisen kokonaisuuden. Siitäkin huolimatta, laadusta ja opiskelijalähtöisestä toimintaperiaatteesta on pidetty kiinni kynsin hampain. Aaltojen ollessa valtavia, on asemoiduttu oikeisiin paikkoihin ja pidetty lujaa kiinni. Ohjattu keulaa taas tyynille vesille päin. Jokainen opettaja on jättänyt kädenjälkensä opiskelijoiden elämään, näin myös toisinpäin. Jokainen hetki yhteisellä polulla on ollut merkittävä ja opettava. Onnistumisen lähtökohta on kohtaaminen ja arvostaminen. Nämä kohtaamiset jäävät mieliimme ja historiaan kulkijoiden siirtyessä eteenpäin. Hyvää matkaa, tervetuloa käymään! -lausahdus on tuttu koulutusten päättyessä. Koulutusten päättyminen on usein hyvin haikea hetki, mutta jokaisen päättymisen edessä on uusi alku. Opiston seinät ovat kuulleet ja nähneet 30 vuoden ajan monta tarinaa ympäri maailmaa. Näissä tarinoissa on ollut surua, itkua, häpeää, väkivaltaa, pettymyksiä, katkeruutta, masentuneisuutta, traumoja, sairautta, hätää, pelkoa ja kuolemaa. Mutta myös onnea, rakkautta, tyytyväisyyttä, onnistumista, iloa, innostuneisuutta, yhteenkuuluvaisuutta ja rohkeutta. Eteenpäin pääsyä yli esteiden, tavoitteiden saavuttamisista, elämänmuutosta, tervehtymistä ja naurua. Hymyä läpi kyynelten, naurua aidosta sydämestä.

Kun pohdin omaa pitkää yli 20 vuotta kestänyttä uraani Rovalan Setlementissä maahanmuuttotyön parissa, voin todeta sen olleen erittäin antoisa, mutta toisaalta hyvin haastava. Jo aiemmin mainitsemani rahoitusten jatkumisen epävarmuus, kilpailuun liittyvät epämiellyttävät piirteet ja toisaalta kotoutumiskoulutuksen asemattomuus suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ovat saaneet välillä hyvin huolestuttavia ja surullisiakin tilanteita aikaiseksi. Ruorin piteleminen myrskysäällä on ollut toisinaan haasteellista, mutta taustajoukot ovat avittaneet aallokossa eteenpäin. Opiskelijoiden antamat palautteet, oppimisen edistyminen, upeat jatkopolkujen tarinat, koulutusten kehittämistyön sato, upea työtiimi ja taustayhteisö sekä lähiverkoston tuki ovat nostaneet taas hymyn huulille ja auringon horisonttiin. Karikoista on aina selvitty, välillä huonommin ja välillä paremmin. Uudet raikkaat tuulet ovat kuitenkin tuoneet aina hyviä virtauksia eteenpäin avomeren korkeissa aallokoissa.

Tänä päivänä toteutamme työvoimakoulutuksena kotoutumiskoulutusta ja luku- ja kirjoitustaidon koulutusta Rovaniemellä, Sodankylässä ja Sallassa. Lisäksi olemme aloittaneet vapaan sivistystyön uuden koulutustehtävän, jossa luku- ja kirjoitustaidottomat pääsevät osaksi yhteiskuntaamme saamalla valmiuksia oppia yhden merkittävimmistä jokaisen ihmisen perusoikeuksiin kuuluvista taidoista: lukutaidon. Meillä on opintosetelihankerahoituksella järjestettyä nuorisotakuun koulutusta (#Kohti unelmia) sekä turvapaikanhakijanuorille suunnattua opintotoimintaa (Osaksi meitä – eväitä pohjoisen nuorille) yhteistyössä SPR:n kanssa. Teemme myös maksupalvelukoulutuksina erilaisia lyhytkoulutuksia liittyen mm. monikulttuurisuuteen ja ohjaustyöhön. Koulutustarjonta maahanmuuttotyön puolella on laajentunut viime vuosien aikana.

Lopuksi haluan todeta, että jokainen opiskelija on ollut tärkeä ja jokainen opettaja on edesauttanut oppimisprosessia sekä tehnyt monipuolista arvokasta työtä opiskelijoiden etenemisen, hyvinvoinnin ja jatkopolkujen hyväksi.  Ilman heitä molempia tämä purjehdus ei olisi onnistunut. Jatkamme purjehdustamme kiitollisina, vahvoina ja uteliaina tulevaisuutemme suhteen. Vahvasti ruorissa kiinni, tavoitellen aallonharjalla pysymistä, kovassakin tuulenkäynnissä. Tyyni- ja myrskysäällä, pitäen kiinni setlementtiarvoistamme.

Voisin hyvin samaistua Juha Vainion kirjoittamiin sanoihin pohtiessani kotouttamistyön vuosien varrella käyneitä maininkeja:

”Kaikki paitsi purjehdus on turhaa,
koko elämän se sisältää:
aallonpohjan, aallonharjan,
myrskyn mustan pilvikarjan
vaan on myös paljon tyyntä lempeää.

Kaikki paitsi purjehdus on turhaa,
ihminen kuin vene itse on:
Kaipaa aina kaukorantaa,
minkä jaksaa myötään kantaa.
Veistämänä oman kohtalon.

Kaikki paitsi purjehdus on turhaa,
siinä koko inhimillisyys…”

Eläköön onnistunut kotouttamistyö! Onnea Rovala-Opisto 30-vuotiaan kotoutumiskoulutuksen kehittämistyön johdosta!

 

PaulaFN

Paula Frantti-Niemelä

Koulutusjohtaja, Rovala-Opisto